Ohops, meni opetteluksi tämä bloggaaminen. Sen siitä saa...
Poikkesimme kesällä Virroilla Perinnekylässä. Yhdestä myymälästä lapset bongasivat Onnenpuun; kivenmurikkaan kiedotun rautalankarungon, jonka oksilla kimaltelivat helmet. Sanoin että kyllä me väkerrellään tuollaiset joku kaunis päivä ihan itse. No se kaunis päivä vaihtui sadepäiväksi, niitä kun tuntui riittävän -edelleenkin- Vuorikristallia ja mitälie vihreää kiveä roikkuu tämän kappaleen oksilla. Ostin Jalokivigalleriasta pitkän rimpsun mitä erilaisempia "jalokiviä", joita on säälimättä käytetty meidän kivipuihimme.
Metsäänkin on syksyn päivinä ehditty; poimittu mustikoita ja puolukoita, kanttarelleja ja suppilovahveroita. Otettu kuvia ja tunnettu, kuinka hirvikärpäsen ällöttävät koivet kulkevat pitkin niskaa...
Kaksi viikkoa syyslomaan....
